Nämä asiat käyvät ilmi vastajulkaistusta kirjasta "Käteisestä korttiin, Luottokunnan historia 1965–2012." Kirjan kirjoittaja on historioitsija FT Henrik Tala, ja kustantajana on toiminut Suomen Luotto-osuuskunta.
Idea Luottokunnasta kehittyi kahden kenkäkauppiaan juttutuokiosta Helsingin keskustassa kesällä 1965. Heillä oli tarve saada vastine isojen tavaratalojen kanta-asiakaskorteille. Pienillä erikoisliikkeillä ei kuitenkaan ollut resursseja omiin kortteihin, joten ne päättivät yhdistää voimansa ja perustaa osuuskunnan. Mukaan tuli liuta kauppiaita ympäri maata. Osuuskunta ei kuitenkaan sellaisenaan saanut kannattavuuden edellyttämää liikevaihtoa, minkä vuoksi se 1960-luvun lopulla avattiin myös suurliikkeille sekä pankeille. Päätäntävalta osuuskunnassa jaettiin kaupan ja pankkien kesken. Samoihin aikoihin aloitti toimitusjohtajana 30 vuotta Luottokuntaa johtanut ja rohkeasti kehittänyt varatuomari Seppo Jyrkämä.
Juuri omistus- ja hallintorakenne teki Luottokunnasta kansainvälisesti poikkeuksellisen toimijan maksukorttialalla. Muualla maksukortit olivat yksinomaan pankkien liiketoimintaa, mutta Suomessa kauppa ja pankit hoitivat korttitoimintaa yhteisomisteisesti. Sen seurauksena kaikkien Luottokunnan markkinoille tuomien tuotteiden ja palveluiden tuli olla sellaisia, että kumpikin osapuoli koki ne tärkeäksi. Kustannusten piti pysyä maltillisina, teknologian piti olla luotettavaa ja helppokäyttöistä ja maksuliikenteen piti kulkea sujuvasti ja turvallisesti. Suurin hyötyjä oli suomalainen kuluttaja, joka sai tämän yhteistyön ansiosta korttimaksupalvelut luotettavasti, kätevästi ja edullisesti. Kun toiminnot vielä toteutettiin hyvällä teknisellä osaamisella, saatiin tuloksena eurooppalaisittain erittäin kehittynyt korttimaksujärjestelmä.
Luottokunnan ensimmäinen palvelu oli OK-kortti (Ostokortti – Köpkort). Sen lisäksi yhtiön valikoimaan tulivat 1970-luvulla Lounasseteli-palvelu ja Eurocard-kortti. Kaikki nämä olivat joko ulkomaisia tuotteita tai sellaisista suoraan mallia ottaneita ratkaisuja. Yhtiön liikevaihto alkoi kasvaa nopeasti 1980-luvulla, kun Luottokunnasta tuli Visa-kortin suomalainen toimittaja ja kauppiaspalveluiden tarjoaja. Visan ja pankkikortin yhdistelmäkortista tuli vuodesta 1985 alkaen suosituin kortti, joka löysi tiensä laajalti koko kansakunnan lompakoihin. Visa Electron –maksukorttien myötä kasvoivat sekä korttiasiakkaiden määrä että maksamisen volyymi entisestään. Käteisen määrä väheni, ja korttimaksamisen volyymi Suomessa ohitti käteismaksamisen vuonna 2001.
Korttimaksamisen markkinat alkoivat muuttua rajusti 2000-luvulla. Euroopan integraation ja verkkokaupan yleistymisen myötä korttimaksaminen muuttui kansalliset rajat ylittäväksi. Entistä useammat pankit, kauppiaat ja näiden asiakkaat edellyttivät palveluita vähintään kaikissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Suhteellisen kustannustehokkuuden säilyttämiseen tarvittiin entistä suuremmat volyymit ja investointivalmiudet.
Varmistaakseen, että suomalaiset asiakkaat jatkossakin saavat parhaat ja kilpailukykyisimmät korttimaksamisen palvelut Luottokunta alkoi kartoittaa edellytyksiä omistuspohjansa uudistamiseksi. Muutaman vuoden kartoituksen jälkeen Luottokunta löysi sopivan yhteistyökumppanin Nets Holding A/S:stä, jolle liiketoiminnot myytiin vuonna 2012. Suomen Luotto-osuuskunnaksi nimetty osuuskunta on liiketoimintojen myynnin jälkeen purkanut omistuksiaan jakamalla osuudenhaltijoilleen vuosien varrella kertyneitä varoja.
Sähköinen kirja: Käteisestä korttiin - Luottokunnan historia 1965-2012
Lisätietoja:
Heikki Kapanen
Suomen maajohtaja, Nets (Luottokunnan toimitusjohtaja 2000-2012)
040 543 7168, heikki.kapanen@nets.eu
Henrik Tala
050 574 8811, henrik.tala@helsinki.fi
