Lohkoketjut, mikromaksut ja älysopimukset

Mitä 2020-luvun teknologioista pitäisi tietää nyt?

​Kuluttajat osaavat pian vaatia uusia maksamistapoja. Asiantuntija kertoo, miten muutokseen on fiksuinta valmistautua.

​"Bill Gates tiivisti ristiriidan oivallisesti: meillä ihmisillä on vahva taipumus liioitella teknologisen kehityksen nopeutta parin vuoden aikavälillä, mutta vähätellä sitä kymmenen vuoden tähtäimellä", sanoo Pietu Pohjalainen. Netsin uusien maksuteknologioiden asiantuntija Pohjalainen on juuri palannut Australian Sydneystä kansainvälisen standardoimisjärjestö ISO:n kokouksesta, jossa laitettiin alulle Blockchain-teknologian standardointi.


"Blockchainin eli lohkoketjujen kaltaiset uudet alustat tulevat ennen pitkää muokkaamaan kaupankäyntiä, maksamista ja erilaisten sopimusten tekemistä. Samalla tavalla kuin kulkupeleissä siirryttiin 1900-luvun alkupuolella hevosista autoihin, myös maksamisen maailmassa ollaan pian astumassa uuteen vaiheeseen. Lohkoketjut on yksi potentiaalinen teknologia: se on kuin diesel-moottori, mutta muunkinlaisia moottoreita on toki olemassa", Pohjalainen vertaa.


Bitcoinilla auto alle

Mitä tai mikä lohkoketju sitten on? Yhä useampi tavallinenkin kuluttaja on kuullut lohkoketjuista liittyen Bitcoin-virtuaalivaluuttaan. Bitcoin toimii lohkoketju-alustalla: juuri lohkoketju mahdollistaa digitaalisten Bitcoin-maksujen siirtämisen luotettavasti käyttäjältä toiselle.


"Suomessa on jo jonkin verran kivijalkakauppoja, jotka ottavat vastaan Bitcoin-maksuja. Tiedän tapauksen, jossa asiakas tuli varta vasten Tsekeistä Suomeen ostamaan Tesla-sähköauton, koska täällä sen pystyi maksamaan Bitcoinilla. Monipuolisten maksutapojen vastaanottaminen siis tuo kauppiaille selvää kilpailuetua", Pohjalainen muistuttaa.


"Yleisesti Suomessa perinteiset korttimaksut, käteinen ja verkkomaksut toimivat kuitenkin niin laadukkaasti, että kuluttajat suosivat niitä. Esimerkiksi Saksassa korttimaksaminen on paljon hankalampaa, joten siellä Bitcoin-maksut kivijalkamyymälöissä ovat yleisempiä kuin Suomessa. Sveitsissä puolestaan pystyy vaihtamaan Sveitsin frangeja Bitcoineiksi kaikilla paikallisen rautatieyhtiön lippuautomaateilla", kertoo Pohjalainen.


Älyä sopimuksiin lohkoketjuilla

Lohkoketju-alustaa voi käyttää myös muuhun kuin Bitcoinin kaltaisten virtuaalivaluuttojen välittämiseen. Eräs kiinnostava tulevaisuuden käyttökohde ovat niin kutsutut älysopimukset.


"Älysopimuksilla tarkoitetaan automatisoituja sopimuksia. Esimerkiksi sopimus lennon myöhästymisestä maksettavista korvauksista voitaisiin automatisoida, jolloin matkustajan ei tarvitsisi erikseen täyttää korvaushakemusta. Muita käyttökohteita voivat olla muun muassa vakuutukset, tavarantoimitussopimukset tai reaaliaikainen verotus", Pohjalainen visioi.


Ihannetilanteessa älysopimukset säästävät sopijaosapuolilta aikaa ja rahaa. Sopimusprosessista tulee yksinkertaisempi, kun automatisaatio poistaa tarpeen käyttää sopimusten välittäjinä kolmansia osapuolia.


"Välittäjien kuten esimerkiksi lakimiesten, vakuutusyhtiöiden tai jopa pankkien rooli tulee muuttumaan. Tietenkään kaikkia mahdollisia sopimusmalleja ei voida yksinkertaistaa automatisoitaviksi nolliksi ja ykkösiksi. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asiantuntevia välittäjiä tarvitaan edelleen", ennakoi Pohjalainen.
Mikromaksut bloggaajille?


Lohkoketjujen rinnalla myös muut maksamista mullistavat teknologiat jatkavat kehitystään. Esimerkiksi mikromaksuista, eli pienistä, sentin osasten suuruisista maksuista on puhuttu jo parikymmentä vuotta – mutta vasta nyt niille alkaa löytyä todellista käyttöä.


"Mikromaksut voisivat olla toimiva tapa maksaa online-sisällöistä. Sisältöjä verkossa myyvät kauppiaat ovat vielä toistaiseksi vahvasti kiinni toistuvassa kuukausiveloituksessa. Malli on kuluttajille tuttu esimerkiksi Netflixin tai Helsingin Sanomien kaltaisten palveluiden kautta. Mutta kun pienten mikromaksujen välittämiskustannukset saadaan laskemaan, niistä voi tulla suosittu tapa maksaa esimerkiksi yksittäisistä TV-sarjan jaksoista tai lehtiartikkeleista", Pohjalainen pohtii.


Netsillä on Tanskassa maksulaboratorio, jossa kehitellään uusia maksamisen sovelluksia. Ensimmäistä varsinaista mikromaksamisen ratkaisua on vastikään alettu testata.


"Alkuvaiheessa mikromaksamisesta ovat kiinnostuneet etenkin isommat mediatalot, jotka tuottavat suuria määriä verkkosisältöjä. Mutta mikromaksaminen voi pian olla ajankohtaista myös bloggareille, vloggareille, freelancereille ja muille sisältöjen ja kulttuurituotteiden kauppiaille", ennakoi Pohjalainen.


"Kodak-hetkeä" odotellessa

Lohkoketjut, Bitcoin, älysopimukset ja muut uuden teknologian sovellukset eivät ole arkipäivää vielä vuonna 2017, mutta vuonna 2027 maksamisen maailma voi näyttää hyvin erilaiselta kuin tänään.


"Maksamisessa ei olla vielä koettu niin sanottua Kodak momentia, eli hetkeä jolloin uusi teknologia syrjäyttää vanhan samanlaisella kertarysäyksellä kuin digitaalikamerat syrjäyttivät perinteisen filmin. Äkillisen murroksen sijaan kehitys etenee tasaista tahtia ja vaikutukset on helpompi huomata vasta jälkikäteen. Kehityskulkua kannattaa kuitenkin seurata tarkasti, ettei jää junasta ja luovuta etua kilpailijoille, jotka ymmärtävät uudet mahdollisuudet paremmin", Pohjalainen muistuttaa.